On ollut ihan ikävä blogiani mutta tämä kesä… tämä kesä...

Aika kuluu kukkasten kasteluun, uimiseen ja ylipäänsä kesästä nauttimiseen. Kesämme on niin lyhyt, että tuntuu kuin siitä täytyisi ahmaista jokainen pisara…

Kiitos siitä keskustelusta, mitä blogini ympärillä käydään. Haluan mielelläni keskustelua terveydenhuollostamme.

Ihmettelen tosissani sitä närkästystä, jota homeopatiaa kohtaan tunnetaan. Sitä käytetään tosi yleisesti ja menestyksellä maailmalla. Hoidolla on tietyt tiukat periaatteet ja säännöt, ja ihmiset hakeutuvat hoitoon omaehtoisesti vapaasta tahdostaan. Mikä mättää?

Joka epäilee ottakoon kunnolla selvää asiasta, eli käyköön koulutuksen ja arvostelkoon sitten.

Tuleeko Roope Kakkoa paheksua, kun hänen reumansa parani homeopatialla? Ja pitääkö homeopaattia paheksua siitä, että hän osasi homeopatiaa ja vielä paransi sillä selkärankareuman, kun lääketiede ei kyennyt tieteellisesti tehokkaiksi todistetuilla aineillaan?

Minusta meidän kaikkien tulee olla kiitollisia, että on keino jos ja kun lääketiede ei auta. Mielestäni myös koko paranemisprosessi homeopatiassa on todella mielenkiintoinen ja antaa älynystyröille tekemistä. Hyvin tavallista on, että kun ihminen paranee homeopatialla ei vain hänen vaivansa häviä vaan paranemisessa on aina mukana ihmisen koko elämää parantavaa voimaa.

Usein luokseni tulee "mystisiä tapauksia" eli oireineen lääketieteelle todellisia arvoituksia. On tutkittu ja tutkitaan yhä uudelleen kaikki mahdollinen, yritetään hoitaakin, mutta oireet ja sairaus sen kun jatkuvat.

Meille homeopaateille nämä ovat usein kiitollisia hoidettavia, koska oireita on usein paljon ja ne esittävät hyvin tiettyä lääkeainekuvaa, joka antaa meille homeopaateille myös viitteitä sairauden syihin.

Eräs blogini lukija halusi tietää, mitä vastaanotolla tapahtuu.

Aluksi tietysti homeopaatti haluaa tietää sen, miksi potilas on tullut vastaanotolle.

Sitten homeopaatti tutkii potilaan niissä lain sallimissa puitteissa, jotka hänen toimintaansa koskevat. Allekirjoittanut tutkii potilaan tietysti niin kuin lääkäri tekee.

Sitten seuraa potilaan tarkempi kuvaus oireista ja vaivoista ja homeopaatin haastattelu, joka on varsin kattava. Siinä kosketellaan usein koko elämänhistoriaa ja elämänolosuhteita fyysisine ja psyykkisine ulottuvuuksineen.

Sen jälkeen seuraa tavallisesti repertorisointi, jolla tarkoitetaan tietyn oirehakemiston avulla potilaalle sopivan ja hänen oirekuvaansa vastaavan aineen haarukointia noin 4 000 aineen joukosta.

Tämä oli lyhyt ja pelkistetty yleiskaava, sillä vastaanotto on tietysti aina hieman erilainen riippuen potilaan ja homeopaatin persoonasta.

Eräs lukijani ihmetteli, miksi en toimi vaan homeopaattina, miksi myös lääkärinä. En näe siinä mitään haittaa, että osaan enemmän. Sekä pelkkiä homeopaatteja että lääkäri-homeopaatteja tarvitaan. Olisi todella hyvä, jos osaisin vielä perinteistä kiinalaistakin lääketiedettä ja ehkä vyöhyketerapiaa.

Ei ole haittaa, jos kampaaja osaa myös meikata tai autonkuljettaja käyttää kaivinkonetta, vai onko?

Kaunista kesää!

Koska jotkut blogini lukijat ovat olleet huolissaan potilaitteni turvallisuudesta ja siitä, saavatko he kunnon diagnooseja ja lääketieteellistä tutkimusta ja hoitoa, on tarpeen kertoa tarkemmin siitä miten blogini potilaista.

Blogini potilaat ovat pääosin fiktiivisiä, tämä todellisten potilaitteni suojelemiseksi.

En toki myöskään kerro koko vastaanoton kulkua ja sitä, lähetänkö potilaan erikoislääkärille tai muuhun hoitoon tai konsultaatioon.

Blogin tarkoitus on antaa tietoa siitä, miten homeopaatti käsittelee eri oireita. Haluan antaa kuvauksen siitä, miten päästään ns. oireiden kokonaisuuteen.

Usein "todellinen" potilas on esikuvana, mutta oireita on pedagogisesti lisätty tai muunneltu. Yksikään kuvaamani tai todellinen potilaani (joita ei ole kuvattu ) ei ole jätetty ilman parasta lääketieteellistä hoitoa ja diagnoosia.

On vain niin, että monet pienet ja suuret potilaani palaavat erikoislääkäreiltä tyhjin käsin ja ovat onnettomia, koska mitään hoitoa ei ole olemassa.

Sen sijaan minua huolestuttaa ne arvostelijat, jotka näkemättä ja tutkimatta potilaita ehdottelevat diagnooseja ja tiettyjen erikoislääkäreiden konsultaatioita. Heiltä ehkä puuttuu lääketieteellinen koulutus, pätevyys ja ammattitaito.

Ei pidä mennä tekemään ehdotuksia joidenkin blogin oireiden perusteella. Ei ainakaan minun etiikallani.

On aivan eri asia kun valotan homeopaattista hoitomenetelmää ja sen mahdollisuuksia auttaa lääketieteellistä hoitoa. Olisi varsin ikävystyttävää, kun kertoisin, mitä teen vastaanotolla: statuksen, neurologisen statuksen, mahdolliset laboratorio- ja röntgentutkimukset, konsultaatiot jne.

Mutta voin rauhoittaa teitä: olen sormenpäitäni myöten lääkäri.

Se että osaan homeopatiaa, ei tee minusta vastuuntunnotonta hölmöä, jolta puuttuu arvostelukyky ja järki. Sanoisin, että pikemminkin päinvastoin.

Olisi todella hyvä, jos lääkärikoulutukseen kuuluisi tutustuminen johonkin vaihtoehtoiseen hoitomuotoon ja sen periaatteisiin. Se toisi nöyryyttä ja ymmärrystä siitä, että lääketieteemme on varsin nuori, ja sitä käyttää vain 20 prosenttia maapallon väestöstä, kun suurin ja levinnein globaalisesti on perinteinen kiinalainen lääketiede ja homeopatia.

Tänään on ollut hieno vastaanottopäivä. Monet potilaani ovat saaneet avun vaivoihinsa homeopatialla (vaikkei sitä ole tieteellisesti todistettu) ja ovat tyytyväisiä.

Eräskin äiti muisteli tyytyväisenä aikaa 11 vuotta sitten, kun hän ja pieni kolmevuotias tytär saapuivat vastaanotolle siksi, että tyttären huuliin ja suun ylä- ja alapuolelle oli ilmestynyt tutinmuotoinen paksu ja sinipunainen iho- ja kudosmuutos.

Olivat käyneet monilla ihotauti- ja muilla lääkäreillä, mutta apua ei ollut tullut. Äiti oli ihmetellyt, voisiko syy olla ns. ”Babyhalerilla” lapselle annettu kortisonisuihke, muutos kun oli juuri halerin suukappaleen muotoinen.

Aluksi lääkärit sanoivat, että ei voi olla. Lopuksi, että ehkä se on siitä kortisonista. Parannusta ei löytynyt viralliselta lääketieteeltä – homeopatialta kylläkin.

Tärkeintä oli, että apu löytyi, ei se voidaanko se tieteellisesti todistaa. Tämän vuoksi homeopatialla on oikeutuksensa virallisen lääketieteen rinnalla ja sen kanssa yhdessä.

Vielä kiitos, Isä Mitro, että otit kantaa median puolueellisuutteen. Medialla on suuri valta ja siltä vaaditaan suurta eettisyyttä ja sydäntä, jotta maailmamme tulisi ja olisi hyvä paikka ihmisille elää. On hienoa, että olet EU-parlamentissa, ja uskon, että Sinulla on hyvää tekevää vaikutusvaltaa.

Oletko ehkä ensimmäinen pappi-meppi?

Olin viikonloppuna Ilmajoella kuuntelemassa ja katsomassa Leevi Madetojan säveltämää ja sanottamaa oopperaa "Pohjalaisia", joka perustuu Artturi Järviluoman teokseen. Olen kotoisin Pohjanmaalta, järviseudulta, joka lienee Keski-Pohjanmaata. Palasin juurilleni.

Ooppera vaikutti minuun syvästi, sillä näen yhtymäkohtia nykyisen tilanteeni ja oopperan sanoman kanssa: pohjalainen luonne ei vain alistu pakkovaltaan vaan vapaasti, vapaana ihmisenä se kyllä alistuu lakiin, mikäli se on sopusoinnussa hänen oikeustajunsa kanssa. Jos ei ole, hän seisoo pystypäin puolustaen kantaansa.

Tilanne "pohjalaisissa" kuvaa, miten vallesmanni haluaa väkivalloin taltuttaa talonpojat ja epäonnistuu menettäen henkensä. Tosin vallesmanni ehtii ampua pohjaisen Jussin, joka viime sanoikseen sanoo "Minä nään, nään kansan kulkevan vapaana kirkkahin otsin. Se kansa ei koskaan sorru orjaruoskaa tottelemahan!"

Näen samaa ns. "puoskarilain " läpiviemisessä. Halutaan pakkokeinoin tehdä kansalaisille ja heidän terveydelleen pakkolaki, joka palvelee rahaa, ei ihmisiä.

Ihmisiltä ei myöskään ole kysytty, ja tuleva laki olisi vastoin perustuslakia ja potilaslakia. Eikä minun pohjalainen luonteeni taivu tottelemaan, koska siitä seuraisi paljon kärsimystä ihmisille jos laki astuisi voimaan.

Eräs ystäväni kysyi katsoinko eilen urheilu-uutisia. No ei ollut aikaa.

Ystäväni kertoi, että suomalaista golfin eturivin kärkinimeä Roope Kakkoa oli haastateltu. Roope oli ilmoittanut sairastaneensa pahaa reumaa, joka uhkasi lopettaa hyvän uran. Lääketieteellä ei ollut keinoja auttaa.

Mutta kuinkas ollakaan: oli löytynyt homeopaatti ja homeopaattinen lääke, ja mies on terve ja pelaa taas täysillä. ”En olisi tässä ilman homeopatiaa” oli mies sanonut haastattelussa.

Toinen tärkeä tiedote tuli sähköpostiini tänään: ruotsalainen lääkäri Stephanie Arngerg Bengtsson oli valittanut YK:n lasten oikeuksista huolehtivalle komitealle siitä, että Ruotsissa aiotaan sulkea lapset täysin pois vaihtoehtolääkinnän mahdollisuuksista (Cam-terapiat). Vastaukseksi komitea oli suositellut Ruotsin valtiota tarkistamaan kantansa, koska kaikilla lapsilla, ikään katsomatta, on oltava mahdollisuus saada CAM-terapioihin perustuvaa tutkimusta, käsittelyä ja hoitoa. Koska ”lapsilla on oltava oikeus kaikkein korkeimpaan ja laadukkaimpaan hoitoon eli Cam-terapioihin”, sanoi komitea.

Näin maailmalla!

Haluan vielä kerran ilmoittaa, että se että lääkkeellä on tutkittua tehoa, ei tee sitä välttämättä sopivaksi välineeksi hoitaa sairasta ihmistä. Kun panemme moottoriin öljyä, on ehkä tehokkuus ok. Kun panemme elolliseen tuntevaan elimistöön ns. tutkitusti tehokasta ainetta, on meidän otettava varsin monia seikkoja huomioon. Elimistöt reagoivat eri tavalla eri ihmisillä, lääkkeellä on aina sivuvaikutuksia (katso edellinen blogini), ja nekin saattavat olla eri ihmisillä erilaisia.

Hoitotapahtuma ei ole vain lääkettä, sen tietää jokainen, jolla on joskus ollut potilaita.

Hoitotapahtuma on vuoropuhelua ja ymmärtämistä. Joskus tarvitaan lääkettä, ja silloin on valittava se hellävaraisin, jolla emme saa tuhoa aikaiseksi.

Toivon, että Helsingin Sanomat julkaisee vastineeni "vieraskynän " artikkeliin, joka ilmestyi juuri ennen vaaleja. Siinä käsitellään juuri hoitotapahtumaa esim. homeopaattisilla lääkkeillä. Vieraskynän kirjoittajat olivat tri Raimo Puustinen ja tri Pekka Louhiala (joilla ei ole kokemusta homeopatiasta eikä osaamista mutta kylläkin paljon sanottavaa!)

Helsingin Sanomat sanoi, ettei voi julkaista sitä ennen vaalia jottei se vaikuttaisi äänestyskäyttäytymiseen, mutta tekee sen vaalien jälkeen. Ei ilmoittanut minä vuonna.

Tutkittua tehoa

Taisi ne vaalit kuitenkin vähän kovillekin ottaa. Huomaan nimittäin, että nukahdan sujuvasti noin tunniksi TV:n iltauutisten aikana nojatuoliin ja säätiedotukset jää aina näkemättä, mutta kyllähän tuo sää selvenee aamulla, kun pistää nokkansa ulos. Huomenna menen Turun eteläpohjalaisten kanssa katsomaan Ilmajoelle Pohjalaisia-oopperaa ja nostattamaan maakuntahenkeä.

Viikko jo töissä ja kyllä tuntui hyvältä.

Ei se että potilaat ovat kipeitä, vaan että tunnen työn omakseni ja on hyvä, että voi auttaa potilaita. Usein niin, että kaikki ns. normaali tiet on jo kuljettu, ja lopulta he löytävät homeopaatin.

Viime viikolla on tullut erityisen paljon kipupotilaita. Heillä on selkäkipuja, mahakipuja tai päänsärkyä, johon ei ole löydetty syytä, vaikka kaikki mahdollinen on tutkittu. Lopuksi lääkäri tavallisesti määrää rauhoittavia lääkkeitä ajatuksella, että sen on pakko olla psyykkistä kun ei kehosta mitään sairasta ole löytynyt. Yhtä tavallista on, että määrätty kipulääke ei auta vaan tekee potilaan elämän vielä vaikeammaksi. Näissä tilanteissa homeopaattisilla olen saanut hyvää aikaiseksi:

Siinä haastatellaan potilas tarkasti, hihasta ei heille lääke nopeasti selviä, vaan vaatii selkeän vastaanottokäynnin ja perehtymisen asiaan, jotta ymmärrettäisiin potilaan kärsimys.

Torstaina kävi luonani pikakäynnillä lääke-esittelijä. Hän esitteli pidätyskyvyttömyyden lääkettä siis virtsaincontinenssin. Sitä esiintyy 50 vuoden molemmin puolin ja siitä on melkoinen sosiaalinen haitta. Ei voi mennä teatteriin, kutsuille, kävelylle, elokuviin, ei ylipäätään mihinkään, missä vessa ei ole lähellä niin että sinne voi heti rynnätä. Hän tuli sanoneeksi yhden lauseen, joka jäi soimaan korvissani, kun ysyin, mitä sivuvaikutuksia tällä lääkkeellä on.

Hän vastasi että "No kyllähän niitä aina on. Eli jos on vaikutusta, on AINA sivuvaikutuksia”. Pitääkö olla näin? Hyväksymmekö tosiasian nikottelematta? Tosin, yrittäähän lääketiede tehdä yhä tarkempia täsmälääkkeitä, mutta silti...

Homeopaattisilla lääkkeillä ei ole mitään sivuvaikutuksia, jos ei sitten sitä katsota sivuvaikutukseksi, että muutkin vaivat paranevat. Myöskin sillä sairaudella tai oireella voi olla tietty merkitys elimistön tasapainon kannalta tai sanoma, joka on tärkeä ymmärtää.

Jos vain poistamme haitallisen oireen, voi elimistöön tulla vielä vaikeampia asioita kannettaviksi. Puhumattakaan niistä sivuvaikutuksista, jotka täytyy kestää tai poistaa toisella lääkkeellä, jolla taas mahdollisesti on sivuvaikutuksia, jotka täytyy poistaa toisella… eli se on loputon suo!

Naapurimaassamme Ruotsissa keskustellaan runsaasti medikalisaatiosta ja sen haitoista. Meilläkin siitä on ollut vaimeaa keskustelua, muttei isoja sivun kokoisia pääartikkeleita, kuten esim. juuri oli Expressenissä. Siinä 69-vuotias rouva oli lähes raunio ja kävelykyvytön kolesteroli- ja verenpainelääkkeittensä kanssa. Mutta kun ne jätettiin, on rouva vauhdissa, terve ja toimiva.

Kyse ei todellakaan ole välttämättömien lääkkeiden pois jätöstä, vaan liiallisesta ennaltaehkäisystä lääkkeillä.

Suurkiitos kaikille äänestäjilleni!

Äänisaalis oli varsin mittava valitsijayhdistyksen keräämäksi. Lähes 8 500 äänen määrään eivät yltäneet pienet puolueet eivätkä monet suurtenkaan puolueiden ehdokkaat. Ja jos olisin tehnyt teknisen vaaliliiton Soinin Timon perussuomalaisten kanssa, olisin nyt varalla (ja kahden vuoden kuluttua meppinä, kun Soini palaa eduskuntaan!)

Toisin sanoen: keräsimme hienon äänisaaliin, jolla on hyvä lähteä neuvottelemaan vaihtoehtoja koskevan lainsäädännön tarpeista. Itse asiassa vihreät ovat jo ottaneet asian puheeksi ja lupasivat tarkistaa kantaansa, samoin SDP:n Liisa Jaakonsaari. Ja eilen Timo Soini sanoi Helsingissä Zetorin iltajatkoilla (meillä ja perussuomalaisilla oli sattumalta sama vaalivalvojaispaikka), kun kävin onnittelemassa ja sanomassa, että suurin ja pienin kohtaavat, että ”sinähän tarjosit vaihtoehdon”.

Eli nyt pitää käydä valmistelemassa puolueiden eduskuntaryhmät tulevaa lakiesitystä varten, jotta he tietäisivät siitä ja ottaisivat kantaa, mikäli neuvottelut ministeri Risikon kanssa eivät tuota tuloksia, vaan lakiesitys etenee eduskunnassa.

Seuraava askel on varmasti lähteä valmistautumaan eduskuntavaaleihin 2011 ja pitää huoli siitä, että sinne pääsee! Samalla täytyy tietenkin toimia aktiivisesti ja kerätä joukkoja luontaistuote- ja -terapia-asian piiriin.

Ylipäänsä täytyy lähteä peräänkuuluttamaan hyvää ja inhimillistä terveydenhuoltoa, johon kuuluu valinnanvapaus ja kuulluksi tuleminen, oli kysymyksessä sitten lapsi, vanhus tai kuka tahansa.

Haluan kiittää myös kaikkia teitä, jotka teitte talkootyötä asiamme puolesta. Levititte sanomaa ja julisteita, keräsitte ja annoitte rahaa ja käytitte omia resurssianne yhteisen hyvän ja idean puolesta.

Kiitos myös vaalitiimille:

Niinalle, joka hoiteli nettiasioita yömyöhään,

Merjalle, joka huolehti muun muassa kiertueesta,

Sunnivalle, joka huolehti julisteiden levityksestä ja monesta monesta muusta,

Artolle joka huolehti ideoinneista ja asioiden sujuvuudesta.

Mika Rönkkö perheineen ansaitsee myös suurkiitokset.

...ja kaikki tämä tehtiin varsinaisen päivätyön lisäksi pitkin iltaa ja yötä.

Miniä Diana ja kummityttö Annika valjastettiin niinikään työhön.

Lisäksi kentällä te kaikki sadat ja taas sadat ihmiset teitte hurjan määrän työtä, josta kaikesta en edes tiedä, enkä ketkä tekivät – mutta tehdyksi tuli!

Siis kiitos Teillekin: Venla, Kristiina, Iiro, Timo, Sinka, Tapsa, Wilhelmiina, Kaarle, Jussi, Mika, Taisia, Teija, Hazel, Milla, Emily, Hilkka, Toni, Susan, Pirkko, Aino, Seija, Hogne, Saila, Jari, Maija-Liisa, Irma, Unto, Tiia, Riitta, Susa, Matti, Kristine, Sinikka, Veikko, Onerva, Outi, Helinä, Sari, Auli, Sani, Ulla, Raija, Sirkka, Riku, Eeva, Heikki, Kaarina, Pertti, Anja, Kirsti, Kalle, Inga, Mikko, Esko, Mervi, Liisa, Virpi, Lea, Sini, Dage, Sirpa-Riitta, Kaija, Saara, Konsta, Leevi, Anita…

lista on pitkä ja loputon kuin Suomen kuntaluettelo!

Me olimme vaalien varsinaiset suurvoittajat! Saimme sen, mitä lähdimme hakemaan:

julkisuutta ja tiedon leviämistä.

HYVÄ, ME!

Vaalit meni, blogi jatkuu…

Viimeinen vaalikampanjapäivä. Ihan haikea olo.
Olin Apilassa ja tutut ja äänestäjät kävivät kahvilla. Puhuttiin paljon tilanteesta ja siitä, miten edetään vaalien jälkeen. Kaikille oli päivänselvää, että jatkamme kamppailuamme luontaishoitojen ja -tuotteiden puolesta. Nähdään nyt ensiksi äänisaalis ja miten sillä lähdetään neuvottelemaan. Mutta nyt jo kaunis kiitos kaikille äänestäjille ja tukijoille - teidän avullanne on kampanja käyty läpi ja jäljellä on todella hyvä mieli. Koen että olemme perhe, joka puhaltaa yhteen hiileen.
Meille kaikille, joilla on kokemusta luontaishoidoista ja jotka itse käytämme niitä, on päivänselvää asiamme tärkeys. Kysymys on myös ihmisoikeuksista vapaan maan vapaina kansalaisina.

Huomenna menemme muiden puolueiden tavoin kutsuttuna ns. Isoon pajaan, jossa seurataan tv-toimittajien kanssa vaalituloksen syntyä. Samalla toimittajat haastattelevat puolueväkeä - tuskin meitä. Voimme yrittää mennä kameran eteen ja vilkuttaa.
Kun vaalitulos on kutakuinkin selvä, on Zetorissa varattu tilaa meille (noin klo 20 lähtien) ja toivomme, että mahdollisimman moni voi tulla. Monien sattumien summana tulevat perussuomalaiset juhlimaan vaalitulostaan samaan paikkaan, ja siten voidaan aloittaa puolueiden informoiminen tulevasta lakiesityksestä jo samana iltana. Näppärää!

Jatkan kesäapteekin kirjoittamista ja tiedoksi: Aion jatkaa blogini kirjoittamista niinikään. Kaikesta mielenkiintoisesta mitä elämä ja potilaani antavat ja samalla kerron siitä, miten homeopatiaa voidaan käyttää..

 PULSATILLA kuuluu itseoikeutetusti kotiapteekkiin kesällä ja talvella. Se on yksi parhaimmista korvatulehduslääkkeistä lapsilla ja vauvoilla, se on paksun nuhan lääke, silmien rähmimisen lääke sekä myös lasten ihottumien ja allergioiden lääke. Se toimii erityisen hyvin lapsilla, jotka herättävät myötätuntoa, joiden mieliala vaihtelee ja jotka itkevät helposti sekä antavat ja kaipaavat hellyyttä ja huolenpitoa. Eritteet ovat paksuja, keltaisia ja lempeitä.

 Korvatulehdusta voidaan hoitaa CHAMOMILLAlla kiukkuisilla lapsilla, jotka rauhoittuvat vain, jos heitä liikutetaan koko ajan, esimerkiksi ajetaan vimmattua vauhtia korttelirallia autolla. CHAMOMILLAlla on usein toinen poski punainen, toinen vaalea. Aine sopii myös hampaiden puhkeamisen aiheuttamiin vaivoihin ja yölevottomuuteen lapsilla.

   Kesäisin esiintyy usein ukkosta ja lapset (miksei aikuisetkin) pelkäävät sitä. Koirat ja kissat saattavat niinikään olla ukkosarkoja. Ukkospelkoonkin on homeopaattinen lääke, PHOSPHORUS. Nenäverenvuoto ja mustelmaherkkyys talttuu PHOSPHORUKSella.

Nyt taas tulee uni silmään ja huomenna on kuitenkin jännittävä päivä. Kerron ensi viikon alussa millaista oli.

Tänään olin Porissa, vaalikiertueeni viimeisenä päivänä. Huomenna olen Turussa Apilassa päivällä keskustelemassa ihmisten kanssa vaalikahvien merkeissä, joten jokainen joka haluaa voi puikahtaa sisälle. Olen tavannut vaalipuheeni lopussa antaa neuvoja kesää varten, eli jonkinmoista jokamiehen kesäapteekkia. Mielestäni blogilukijani ansaitsevat sen myös. Tässä se tulee!

 ACONITUM on homeopaattinen lääke, jota ilman kukaan ei voi tulla toimeen. Sillä on nimittäin valta kääntää alkava sairaus takaisin terveydeksi, jos sen ottaa ajoissa eli heti kun on hiffannut että "Taisin vilustua..." tai "Kyllä tuo meidän Juuso taitaa tulla kipeäksi kun se marisee" jne. Jos tällöin ottaa ACONITUM:ia hikoilee yöllä ja aamulla on terve. Se on myös hyvä siihen, jos säikähtää pahasti tai tulee jopa kuoleman ahdistus.

  ARNICAa tarvitaan kaikenkarvaisissa tapaturmissa haavasta nyrjähduksiin ja lihasten ylirasitukseen. Se on tärkeä myös päivää ennen leikkausta ja 1-2 viikkoa sen jälkeen, auttaen paranemista.

   APIS on hyvä ötököiden pistoihin. Jos ehtii antaa ennen pistämistä, ei ole kipuja tai turvotusta. Jos ed. mainitut vammat ovat jo syntyneet, APIS auttaa myös.

   ARSENICUM ALBUMIa tarvitaan kesäripuliin. Käy se toki muihinkin ripuleihin ja ruokamyrkytykseen.

   CANTHARISta tarvitaan palohaavojen hoitoon. Kun grillatessa tai juhannuskokolla tapahtuu vahinko ja käteen tulee palohaava, ehkä rakkulakin, ei kättä viedä kylmään vaan asetetaan pikimmiten hyvin lähelle sitä kuumaa esinettä, josta se tuli. Kosketusta ei saa olla, vaan pelkästään, että tuntee sen kuumuuden. Sitten CANTHARista 5 helmeä kunnes helmet ovat sulaneet suussa.

 NUX VUMICAa käytetään krapulaan tai estämään sitä. Jos tietää, että illalla grillataan ja otetaan pari kaljaa tai pari lasia viiniä voi jo etukäteen ottaa muutaman helmen NUXia - ja tietysti heti juhlan jälkeen ja aikanakin.

Tässä alkulistaa. Nyt nukkumaan, jotta jaksaa huomenna vielä viimeiset vaalipuhumiset. Voisin huomenna kirjoittaa lisää lääkkeitä... Hyvää yötä!

Lapset ovat mielestäni parasta mitä maa päällään kantaa. He ovat aitoja ja täynnä elämää, täynnä uteliaisuutta ja veikeyttä. Kun tulen työstä kotiin, on vastassa iloinen virne ja lausahdus "Fammu tuli" ja kädet ojentuvat syliin. Koti tosin näyttää siltä kuin tornado olisi pyyhkäissyt voimalla pariin kertaan yli huushollin.

Kun omat kolme lastani olivat pieniä olin usein kiukkuinen siitä, kuinka lapsiepäystävällinen maailma oli. Aikuiset puhuivat heistä sumeilematta ottamatta huomioon, että vaikka he eivät vielä osanneet pukea sanoiksi ajatuksiaan ja mielipiteitään, he silti tunsivat, kuulivat ja ymmärsivät kaiken minkä aikuiset sanoivat.

Minulla on pari hämmästyttävää esimerkkiä vanhimmasta lapsestani Sunnivasta.

Minulla oli tapana ostaa hyvä lauantaisikari miehelleni kauan sitten. Sunniva oli juuri haparoiden oppinut puhumaan, oli ehkä noin 1 - 1,5-vuotias. Oli kiire. Ajoin autoa ja mietin: "Ajan aivan sikarikaupan viereen, mutta kiireen takia en ota lastenistuimella istuvaa Sunnivaa mukaan kauppaan, vaan jätän hetkeksi autoon, ostan nopeastin sikarin ja tulen takaisin. Näen hänet koko ajan ikkunasta, joten ei ole vaaraa."
Tuskin olin ajatellut ajatuksen loppuun, kun viereltäni kuului pieni, mutta tomera ääni:"Minäkin papalle tikaleita". Tietysti olin hämmästynyt - en sanonut mitään ääneen, ajattelin vain.

Toinen tilanne sattui aivan samoihin aikoihin. Mieheni istui pöydän ääressä ja katseli valokuvia. Sunniva tuli sisälle huoneeseen ja sanoi heti ovelta isälleen, "Näytä minullekin Pierren kuva". "Tietysti", sanoi mieheni ja ojensi tyttärelleni Pierren kuvan, joka oli hänen kädessään, ja huudahti sitten, "Mistä sinä tiesit että tämä oli Pierren kuva?" Kuvaa oli nimittäin mahdotonta nähdä ovelta.

Väitän siis, että pienet ihmiset osaavat nähdä ajatuksemme ainakin tiettyyn ikään saakka. Miksi se taito katoaa? Emme tiedä. Sanotaan, että lapset vaistoavat, mutta minusta he näkevät ajatuksiamme ja siksi olisi hyvä, ettemme ajattelisi mitään sellaista joka on ristiriidassa käytöksemme kanssa. Lapset ovat pieniä,mutta silti täysjärkisiä. Sunniva kysyi kerran kun piti mennä johonkin tilaisuuteen "Saako lapsetkin tulla vai tuleeko sinne vain ihmisiä?"

Jotkut eivät halua hankkia lapsia koska maailma on niin täynnä ongelmia ja paha. Heidän se vasta tulisikin lapsia hankkia - koska he ymmärtävät maailman kurjuuden he juuri ovat niitä vastuullisia ja opettaisivat lapsensakin samanlaiseksi. Maailman vastuu lisääntyisi.

Meidän täytyisi saada hoitaa lapsemme lempeillä hoitomuodoilla, koska ne eivät vahingoita ja sallivat lapsen immuniteetin kasvaa rauhassa, jolloin saisimme sekä henkisesti että ruumiillisesti vahvoja, terveitä aikuisia hoitamaan vihreää palloamme ja nauttien itse elämästä - mitä se sitten pohjimmiltaan onkin.
 
P.S. Kiitos Anssi monista vastauksistasi, jotka täsmäävät oman ajatusmaailmani kanssa.

Kun tutustuin homeopatiaan ja vähitellen näin sen myös toimivan potilaitteni hoidossa, oli päällimmäinen ajatukseni: "Voi miten sivistynyt tapa hoitaa!"'
Homeopatiassa kun ei ole valtaisia rajoituksia sen suhteen mitä saa ja mitä ei saa tehdä, mitä syödä ja mitä ei. Ylipäänsä ihmistä ei komennella, vaan hän saa vapauden elää elämäänsä ja jos siihen tarvitaan rajoituksia, niin lääke luo ne. Ihminen ikäänkuin hiffaa itse miten tulee elää.Ylipäänsä sekä kehon fyysinen että psyykkinen tasapaino löytyy. Elämän ulkoiset tapahtumat eivät myöskään järisytä potilaan mieltä ja tasapainoa kuten ennen.

Mitä sitten on terveys, josta puhun niin paljon? Sen potilas ja ihminen määrittelee itse. Minulla on rakas potilas, jolla on MS. Kun hän saapui luokseni 10-15 vuotta sitten, hän vielä pystyi kävelemään, mutta nyt taudin edettyä hän istuu pyörätuolissa.Hän on hyvin viisas ja sanoi minulle kerran:
- Tiedätkö, tunnen olevani tällä hetkellä paljon terveempi ja onnellisempi kuin silloin kun vielä pystyin kävelemään. MS:n suhteen olen sairaampi.mutta itse olen terveempi.
Hän oli oikeassa. Tauti tai sen puuttuminen ei voi määritellä ihmisen onnellisuutta ja terveyttä.

Vihaan sitä, että ns. virallinen lääketiede usein ottaa ihmiseltä elämän pois. Ihmiset elävät jatkuvassa pelossa terveytensä suhteen ja jos he eivät käytä tiettyjä lääkkeitä tai tutkimuksia, heillä on "vaarana" kuolla. Toisaalta taas jos lääke on tutkittu ja sillä on tehoa, saavat sivuvaikutuksetkin olla rankkoja, esim. kuolema. Katsotaan tilastoja eikä ihmistä.
Minua vastapäätä istuu aina ihminen. En voi sanoa, että "Voi voi, kun oli rankka sivuvaikutus, mutta sehän on tosi harvinainen, vain yksi tuhannesta...

On selvä, että terveys-teemaan sisältyy mahdollisuus vallan käyttöön yhteiskunnan puolelta. Pitäisi siis luoda fyysisesti superterve ihminen, joka tehokkaasti hyödyttää rahamaailmaa. Jos EU:n terveysteema onkin jotain tämänlaista, on todella korkea aika että sinne menee henkilöitä, joiden arvomaailma on toinen, ei niinkään helposti sopeutuvat ja kaiken hyväksyvät.

Onnellisuus ja inhimillisyys kuuluvat mielestäni olennaisena osana terveen ihmisen elämään. Ne ihmiset, jotka käyttävät luontaishoitoja ja -lääkkeitä ovat yleensä myös muulla tavalla mielestäni "luonnollisempia". Tarkoitan sitä, että he panevat painoa elämän laadulle, luonnolle tai ylipäänsä elämän ja luonnon säilymiselle tuleville sukupolville. Heille usein on tärkeää sosiaalisuus, hyvät ihmissuhteet ja heissä usein toteutuu vanha määritelmä terveydestä. Olikohan se Freud, joka sanoi, että "Terve ihminen on sellainen, jolla on kyky rakastaa ja tehdä työtä."

”Jos ei oo heilaa helluntaina, ei oo koko kesänä.”

En ole koskaan ymmärtänyt tämän ”kansanviisauden” merkitystä. Mikä siinä helluntaissa olisi niin erinomaista, että se estäisi heilan saamisen ja vielä koko kesänä? Onhan noita päiviä jokseenkin monta kesässä.

Mitä taas tulee ylipäänsä tuohon heila- eli kumppanijuttuun, on se tietysti kimurantimpi juttu. Hyvin harva vastaanotolle tulevista kertoo, kuinka hyvä parisuhde hänellä on - sitäkin toki sattuu. Olen sairautta ja terveyttä pohtiessani huomannut, että meillä ihmisillä on taipumus sairastua silloin kun elämässämme on eräänlaisia merkkipaaluja ja siirrymme ikäkaudesta toiseen. Esimerkiksi kun menemme kouluun, tai kun murrosikä alkaa, tai kun mennään sotaväkeen, tai naimisiin, tai saadaan lapsia, tai ne lähtevät kotoa, tai erotaan, tai tulee vaihdevuodet tai eläkeikä... Myös silloin kun muutetaan asuntoa tai työtä yms. Kaikissa edellä mainituissa on taas parisuhteella tai sen puuttumisella merkitystä.

Vuosia sitten kuulin radiosta mielestäni viisaan ja toden ns. illan mietelauseen:

”Jo syntymässä määräytyy, millaisiin sairauksiin sairastumme (perintötekijät tietysti). Elämä näyttää, sairastummeko niihin ja kuinka vakavasti.”

Toisin sanoen; jos on onnekas eikä mitään pahaa tapahdu, ei tarvitse sairastua. Jos ei ole, saadaan sairaus, joka voi olla pahakin.

Homeopatia on omiaan saamaan aikaan näitä pohdintoja, koska meidän homeopaattien tulee mielellään tietää kaikki potilaistamme. Käymme läpi henkilön elämänkulkua osataksemme löytää parantavan lääkkeen.

Muistan yhden yllättävän potilastapauksen, joka sopii helluntaiteemaan ja jota tuskin olisi voinut ratkaista homeopatialla tai virallisellakaan lääketieteellä. Tarvittiin vain tervettä järkeä ja inhimillisyyttä.

Kaunistakin kauniimpi, noin 35-vuotias nainen tuli vastaanotolle ja kertoi, että hänellä on ongelma, jota ei kykene itse ratkaisemaan. Hän pohti ja pohti, kunnes muisti että onhan hänellä homeopaattikin olemassa ja saapui luokseni. Kun kysyin, miksi hän tuli, otti hän kassistaan kaksi salskeaa miestä esittävää kuvaa, pani ne pöydälleni ja kysyi: "Kumman minä valitsen?"